Reilu viisikymmentä Facebookin
yhdistämää pirkanmaalaista kotiompelijaa. Yhdeksäntoista suomalaista yritystä.
Yhden koulun käsityöluokka. Kilometreittäin lankaa, sadoittain neppareita,
mittaamaton määrä hyvää mieltä ja ompelemisen iloa. Kahdeksansataakaksitoista
vaatekappaletta. Näistä aineksista syntyi tempaus, joka tuottaa iloa ja hyvää
mieltä kymmenille, jopa sadoille ihmisille vielä pitkän aikaa.
Ompeluryhmässä heräsi keväällä
keskustelua siitä, miten huono Taysin LO5-osaston ja vastasyntyneiden teho-osaston
vaatetilanne oli. Liian pieniä tai liian isoja, kuluneita, jopa rikkinäisiä
vaatteita. Hoitajan tai äidin piti miettiä, viitsiikö vaihtaa vähän puklussa
oleva body puhtaaseen, koska vaatteita ei yksinkertaisesti meinannut olla. Monet
toivat sairaalaan omia vaatteitaan ja merkkasivat ne maalarinteipillä. Miten
ihana olisikaan pukea vauvat kauniisiin vaatteisiin! Yksin pikkupotilaiden
vaatettaminen tuntui mahdottomalta urakalta. Jos sinne ompelisi muutaman
vaatteen porukalla? Löytyyhän tuolta kangashyllyltä materiaalia, mistä ommella.
Jos nyt muutaman kymmenen taisi tehtyä. Lähtisikö joku mukaan?
Siitä se ajatus sitten lähti.
Yksi ryhmäläinen tiedusteli
Taysin tilannetta: millaisille vaatteille olisi eniten tarvetta? Toinen laittoi
pystyyn Facebook-tapahtuman tiedotukseen ja yhteydenpitoon osallistujien kesken.
Kolmas loi ketjuja, joihin laitettaisiin kuvia valmiista vaatteista, hyvistä
kaavoista ja lahjoituksista. Neljäs, viides ja vielä kymmeneskin kysyivät
tahoiltaan lahjoituksia: kankaita, neppareita, sidontanauhaa, resoria,
sapluunapaperia… Omat varastot kaivettiin ja pienet tilkut ja marinoidut
aarteet silputtiin bodeiksi, housuiksi, pipoiksi ja muiksi vaatteiksi ja
peitoiksi. Yhtäkkiä meitä olikin useampi kymmenen ompelijaa, ja projekti lähti
käyntiin.
Aloitimme Tays-keräyksen
pikkuhiljaa, ja pian kuvaketju alkoi täyttyä ihanampaakin ihanammista pienistä
vaatteista ja pipoista. Yritysten avokätisyys yllätti: kankaita ja tarvikkeita
tuli huikeat määrät, ja pian huomasimme, että tästä ei tulekaan mikään ihan
pieni tempaus. Deadlinet venyivät, jotta joka ikinen vaate saataisiin ommeltua
valmiiksi. Muutamaan kertaan kokoonnuttiin Nokian koululle ompelemaan,
nepittämään ja painamaan kangasväreillä Taysin logoa vaatteisiin. Parhaimmillaan
yli 30 naista ompeli yhdessä: osa leikkasi kankaita, toiset saksivat
resorisoiroa, seuraavat saumuroivat, kanttasivat ja nepittivät, ja linjan
päässä vaatteeseen painettiin Tays-logo ja lopulta vaate silitettiin. Valmista
tuli, ja vauhdilla!
Suurin osa vaatteista ommeltiin
kotona. Jos jollain uhkasi jäädä jokin vaate kesken, toinen ompelija otti kopin
ja teki vaatteen loppuun. Kuva valmiista vaatteesta julkaistiin Facebookin
tapahtumassa, kaavoja jaettiin netissä ja piirrettiin kahvireissulla. Ryhmähenki
ja yhdessä tekemisen meininki toivat hyvän tekemiseen aivan oman lisänsä. Osa
ompeli monta kymmentä vaatetta, ja osa tsemppasi ja kantoi lahjoituskankaita ja
valmiita vaatteita paikasta, jopa kunnasta toiseen ja nepitti muutaman bodyn.
Joka ikisen panos on arvokas ja tarpeen, ja lopputulos on ollut kaiken sen
vaivan arvoinen.
Puoli vuotta kestänyt keräys
huipentui 22.12. kun luovutimme kerätyt vaatteet Taysin lastenosasto 5:lle ja
VTO:lle. Lopputulos oli käsittämätön. Yhdessä saimme aikaan 5 unimekkoa, 17
haalaria ja potkupukua, 18 paria neulottuja sukkia, 25 kapaloa ja toukkapussia,
40 paitaa, 42 paria tumppuja, 51 nuppupeittoa, 152 bodya, 214 pipoa ja 248
housut. Yhteensä siis 812 vaatetta ko’issa 40-56 cm! Pipot ja nuppupeitot
saavat uuden kodin vauvan luota, mutta muut vaatteet jäävät osastolle käyttöön.
Vaate mikä vaate, moni voi ajatella, mutta se on uskomaton tunne, kun saa pukea
oman lapsensa pirteään ja kauniiseen, siistiin ja ehjään vaatteeseen joka
miellyttää pukijan silmää ja pienen potilaan ihoa. Kotiin saadut pipot ja
nuppupeitot kulkevat kalliina muistona sairaala-ajasta. Jokainen vaate on
uniikki, jonkun käsin rakkaudella tehty. Sitä tunnetta ei voi kaupasta ostaa.
Kuvissa esiintyvät vaatteet ovat vain pieni osa valmistuneista vaatteista. Kaikki eivät millään mahtuneet samaan kuvaan!
Jos tekemämme vaatteet voivat
ilostuttaa jonkun pikkupotilaan vanhempia surun ja huolen keskellä, tai
jos
vaate on käytännöllinen, kaunis ja hyvä käyttää, silloin olemme
onnistuneet. Sydämellinen
kiitos jokaiselle osallistuneelle yritykselle ja kotiompelijalle!
Aamulehden jouluaaton numerossa ilmestyneen jutun tempauksestamme voi
lukea täällä: Joulumieli saapui TAYSiin.
Toivotamme Taysin henkilökunnalle
ja pikkupotilaille ihanaa ja lämmintä joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta!
Suurkiitokset tempaukseen osallistuneille
yrityksille:
Evelinka
Fabriina
Hämeen ompelu- ja neulekone
Lankamaailma
Metsola
Myllymuksut
Nanu
Nosh
Ompelukonekeskus Koivu
Orneule
Paapii
Pehemiä
Polkkaponi
Pompula
Selia
Tarvike Friman
Tekstiili Fihl
Triteks
Viljamin puoti
Minäkin siis olin tässä ihanassa projektissa mukana. :) En ole itse kirjoittanut tämän postauksen tekstiä, pelkästään vain kopioin. Alkuperäinen blogipostaus löytyy Lauriidan blogista.
